Räiskyvä, määrätietoinen ja intohimoisesti asiaansa suhtautuva Kummola on aina halunnut tulla kabineteista kentälle, touhuta näkyvästi kaikkialla ja uskaltanut ottaa rohkeasti kantaa oikeaksi katsomiinsa asioihin jokaisella toimimallaan alalla.

Jämerä kiekkopersoona ja tehokas johtajahahmo Kalervo Kummola asteli valkokeilaan jo 1960-luvulla. Hän on uskonut lajiin silloinkin, kun se ei ollut Suomessa vielä merkittävässä asemassa. Hänellä on ollut visiointikykyä nähdä tulevaisuuteen.

Suomen jääkiekkoilussa karismaattisesta Kalervo "Kale" Kummolasta tuli mahtitekijä, joka sai riitaisankin porukan puhaltamaan yhteen hiileen ja on mahdollistanut menestystarinan.

Yli kuuteenkymmeneen kiekkovuoteen mahtuu paljon!

Kaikki alkoi Turusta

Jääkiekkoilu ei aikanaan ollut ihannepeli säiden puolesta leudoilla länsirannikon leveysasteilla. Turun, Rauman ja Porin vauraus perustui avoinna pysyviin satamiin. Samasta syystä tilanne oli pelaajille kiusallinen: jäätä ei vain ollut.

"Turun jääkiekkoilu näkee jäätä vain Hamburger Börsin grogilaseissa", kuului 1950-luvulla lentävä kiusaamisheitto Hämeestä.

Aina ei päästy edes uutenavuotena jään tuntumaan. Luistelu oli siksi haastajista muka kehnoa. Tämän vuoksi turkulaisia nimitettiin pelitapansa johdosta pitkään "kävelijöiksi". Jäynäiset vastustajat kertoivat, että TPS käveli vuonna 1956 Suomen mestariksi.

Turussa seuroja ja harrastajia kuitenkin riitti. Yksi heistä oli nuori raisiolainen Kalervo Kummola. Innostus veti miehen mukanaan oman jääkiekkomaalivahtitaustansa myötä.

Kummolan perhe oli muuttanut muutaman Australiassa vietetyn vuoden jälkeen takaisin Suomeen ja Turkuun. Nuorukaisen ollessa armeijassa kotiväki palasi Australiaan vuonna 1966. Mies oli jo juurtumassa Turkuun ja tavannut tulevan puolisonsa Tuula Kuuselan, jonka kanssa avioitui myöhemmin. Australiaan lähtö jäi ja alkoi polun raivaaminen Suomen jääkiekon rakentamisessa.

Kalervo Kummolan valmistuttua merkonomiksi hän lähti siviilityön ohella tiiviisti luomaan Turun jääkiekkoiluun kolmatta SM-sarjan joukkuetta Turun Palloseuran ja Turun Toverien seuraksi. Tällöin Kummola perusti Kiekko-67:n, joka nousi ryminällä kolmessa vuodessa alasarjojen kautta maakuntasarjasta mestaruussarjaan.

Vaikka vierailusta tuli vain yhden kauden mittainen, Kummolan kyvyt oli kuitenkin huomattu. TPS värväsi 27-vuotiaan miehen markkinointijohtajakseen rakentamaan uutta organisaatiota, kokoamaan joukkuetta sekä pohjustamaan vuoden 1976 Suomen mestaruutta, jonka valmennukseen hän haki Raimo Määttäsen. Valintaa olivat tukeneet seuran vahvat persoonat Erkki Tanninen, Eino Perko ja Juhani Wahlsten.

"Kokosimme nopeasti ammattimaisen markkinointiryhmän, johon tuli mukaan muun muassa vahva persoona Hannu Ansas. Otimme heti iskevän sloganin: Nyt Tepsii!"

Kummola oli mukana myös jalkapallon markkinoinnissa.

"Viimeisenä TPS-kautena oli sekä jalkapallossa että jääkiekossa samana päivänä kotiottelu. Ne vetivät yhteensä 15.000 katsojaa. Jalkapallosta katsojat siirtyivät seuraamaan kiekkoa."

Jääkiekon suosiota kasvatti entisestään Kupittaan tekojään kattaminen sekä TPS:n ja TuTo:n välinen pelaaja-apua koskeva yhteistyösopimus, joka toi TuTon parhaita pelaajia naapuriseuraan.

Matka jatkui Tampereelle

Suomen kiekkoilussa kääntyi merkittävä lehti syksyllä 1975, kun kymmenen joukkueen SM-liiga käynnistyi. Toimitusjohtajaksi oli valittu 29-vuotias Kalervo Kummola.

"Pari päivää mietin. Mutta tunteen palo oli kova jääkiekon uuteen organisaatioon. Niinpä nelihenkinen perheemme muutti Tampereelle. Juhani Högblom hyppäsi paikalleni TPS:aan."

Tampere oli tuolloin Suomen jääkiekkoilun keskus kolmine liigaseuroineen. Se oli ainoa oikea paikka SM-liigalle, joka näin pääsi uutena järjestönä paremmin esille kuin olisi erottunut pääkaupungissa. Lisäksi haluttiin etäisyyttä jääkiekkoliittoon.

Kun Kummola 1. elokuuta astui SM-liigan johtoon, voitiin nähdä urheilujohtamisen uusi tyyli. Työteliään ja idearikkaan Kummolan nousu jääkiekkoilun rosoisella taipaleella oli huikean nopeaa. Turun Saippuan budjettipäälliköstä tuli muutamassa vuodessa Suomen jääkiekkoilun pääsarjan keulakuva. Hän oli saanut vahvaan ja määrätietoiseen vetäjään viittaavan lempinimen "Rautakansleri" - Otto von Bismarckin mukaan.

"Olin ollut perustamassa SM-liigaa TPS:n edustajana. Perustaminen lähti liikkeelle seurojen hallinnollisesta tarpeesta, kun SM-sarjan huippujoukkueet halusivat oman katto-organisaation ajamaan asioitaan. Alku oli kovaa kinaa jääkiekkoliiton kanssa."

Harry Lindbladin puheenjohtajakaudella huippukiekkoilu sitten eriytettiin liigaksi. Kansainvälinen toiminta jäi liiton hoidettavaksi.

"Liigan perustaminen toi ammattimaisuutta monelle sektorille muun muassa valmentajien, erotuomarien ja seurapäälliköiden kouluttamisen."

Kummolan mukaan SM-liigan käynnistämisessä raskainta oli saada seurat "saman katon alle" ja toimimaan yhteisten päämäärien hyväksi. Liiga erotettiin muusta sarjakiekkoilusta, josta jäi huolehtimaan Suomen jääkiekkoliitto.

Lajin suosio ja menestys perustui kovaan työntekoon kaikilla sektoreilla. Halleja nousi. Pelistä oli tullut värikästä viihdettä, jota yleisö lähti ympäri maata ilta illan perään innoissaan seuraamaan.

Kansan suussa ryhdyttiin puhumaan jopa Kummolan kierroksista, jos jonain iltana putkahti yllätystuloksia, sillä uskottiin Kummolan vaikuttaneen tuloksiin, jotta jännitys olisi säilynyt.

Mitään vilppikonsteja ei SM-liigassa kuitenkaan tarvittu.

Liigasta kasvoi viidessä vuodessa tuottoisa liikeyritys ja maan huippukiekkoilun ykkösorganisaatio. Jääkiekko kohosi nykyiseen mahtiasemaansa Suomen suosituimmaksi urheilulajiksi.

Kansainvälistymisen
lähtölaukaus

Suuri edistysaskel matkalla kiekkoilumme kansainväliseen menestykseen oli jääkiekon SM-liigan perustaminen.

Modernin kiekkoilun lähtölaukauksena Kummola pitää kanadalaisen Joe Wirkkusen ja tämän jälkeen tshekki Gustav Bubnikin palkkaamista maajoukkueen päävalmentajaksi. Vuonna 1966 Bubnikin aikana maajoukkue meni paljon eteenpäin.

"Silloin harjoittelussa siirryttiin askel huippu-urheilun suuntaan. Joukkueet alkoivat harjoitella tosissaan kahdesti päivässä. Kun vuonna 1980 kiersimme Kalevi Nummisen ja Seppo Liitsolan kanssa seuroja, saimme tehdä kovasti töitä, että liigaseurojen harjoituksia olisi pystytty aikaistamaan iltapäivään."

Nykyisistä liigan muutossuunnitelmista kiekkogurulla on selkeä mielipide.

"Nyt ollaan menossa oikeaan suuntaan, huippusarjan tiivistämiseen. Lisäksi suora putoaminen on tärkeä. Pitää olla mahdollisuus myös nousta SM-liigaan."

Kalervo Kummola on ollut vaikutusvaltainen henkilö myös kansainvälisen jääkiekkoilun kabineteissa. Hän on operoinut kansainvälisillä kentillä monessa luottamustoimessa.

Kummola on toiminut Suomen jääkiekkoliiton hallituksen jäsenenä vuosina 1975-2016, joista varapuheenjohtajana vuosina 1990-1997 ja puheenjohtajana vuosina 1997-2016. Suomen edustajana kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n liittokokouksissa hän on ollut vuodesta 1976 alkaen ja nousi IIHF:n hallitukseen vuonna 1998 toimien IIHF:n varapuheenjohtajana vuosina 2003-2021.

Rautakansleri on pitänyt tarvittaessa tinkimättömän linjansa kansainvälisissäkin kaukaloissa. Vuonna 1987 Wienin kisoissa hän muun muassa suututti kansainvälisen jääkiekkoliiton saksalaisen puheenjohtajan Gunter Sabetzkin. Kummola muisteli pelaajien passeja tarkastaessaan, että Länsi-Saksan joukkueen Miroslav Sikora oli pelannut aiemmin Puolan nuorten maajoukkueessa! Länsi-Saksan valmentaja Xavier Unsinn oli tarkoituksella ottanut Sikoran mukaan luottaen siihen, ettei kukaan viitsi mokomaa asiaa penkoa.

Seurasi valtava metakka, kun Länsi-Saksa vei asian vielä Wienin alioikeuteen. Länsi-Saksan voittoja Sikoran kanssa ei lopulta mitätöity.

Jupakan yhteydessä saksalaisten ohella myös ruotsalaiset olivat suuttuneet Kummolaan. Expressenissä oli viiden sentin kiukkuinen otsikko, jossa maan kiekkojohto totesi Kummolan olevan "Skitstövel" (Paskasaapas).

"Koskaan ei edes presidentti Kekkonen ollut saanut nimeään niin suurella ruotsalaisten lehtien otsikoihin. Niissä kisoissa ei nukuttu, kun päätöksiä veivattiin. Tänä päivänä olen hyvissä väleissä ruotsalaisten kanssa. Raskas tehtäväni oli ilmoittaa joukkueellemme, että pelit jatkuvatkin putoamissarjassa."

Slovakiassa Kummolasta tuli kunniakonsuli, kun hän järjesti maan vuonna 1994 mukaan Tshekkoslovakian aikaisten näyttöjen pohjalta A-sarjaan. Mediarumba oli kova myös Sarajevon 1984 olympialaisissa, kun seitsemän eri maiden ammattilaista suljettiin kisoista suomalaisten protestilla.

Vuoden 2021 MM-kisat siirrettiin pois Valko-Venäjältä, kun Suomen kiekkopomo nosti IIHF:n kokouksessa esiin maan ihmisoikeusloukkaukset.

Tiukka johtaja voi olla toisten arvostama, mutta toisten pelkäämä. Kummola myöntää olevansa ärjy, mutta helposti lähestyttävä.

Leijonat mitali-
metsästyksessä

Leijonien mitalinhaku jatkui aikoinaan pitkään ja Kalervo Kummolan aikana kiekkomaajoukkue aloitti tosissaan MM-mitalin metsästyksen. Kaikenlaista ehti tapahtua.

Jo keväällä 1974 kotikisoissa Suomi olisi ottanut pronssin, mutta mitalisauma menetettiin. Tshekkoslovakiasta otettu 5-2 voitto tuomittiin häviöksi Stig Wetzellin dopingtapauksen johdosta. Myöhemmin jääkiekkoliitto puhdisti Wetzellin maineen ja aateloi hänet kiekkoleijonaksi.

Vuonna 1978 julkaistussa jääkiekkoilumme 50-vuotiskirjassa "Siniviivalla" saatesanoissa tämän kirjoittajalle Kalervo Kummola riipustaa: "Vuonna 1967 voitimme tshekit, vuonna 1988 olemme maailmanmestareita!" Tshekkivoitto oli ollut uuden tulevan kiekkoilun ensimmäinen torventörähdys.

Suomelle jääkiekon mitalivalli pysyi kuitenkin pitkään ylittämättömänä. Vihdoin vuonna 1992 Prahassa saavutettiin ensimmäinen MM-mitali, hopea, kisoissa, joita Yle ei näyttänyt kanavillaan. Nyt leijonien odotettiin ilmestyvän korkeimman tason mitalikamppailuihin. Puhuttiin maailmanmestaruudestakin. Monesti oltiin jo lähellä seuraavaa mitalia, mutta...

Ei tullut kultaa myöskään vielä Saksan kisoista keväällä 1993. Suomi juuttui seitsemänneksi. Joukkue lensi kotiin mitalipelien alkaessa. Kummola jäi vielä tapansa mukaan seuraamaan kisoja loppuun asti Muncheniin. Siellä hän törmäsi sattumalta kahtena päivänä peräkkäin Curt Lindströmiin. Hmm. Kohtaloako?!

Kiekkovaikuttajan päässä syttyi taas ajatus: Lindström päävalmentajaksi! Viimein koitti kauan jahdattu MM-täysosuma Tukholmassa 7. toukokuuta keväällä 1995. Kummolan keksimä "Kurre" johdatti päävalmentajana leijonat ensimmäiseen MM-kultaamme. Jätte lätt!

Sittemmin MM-kultamitaleista on saatu nauttia vuosina 2011, 2019 ja 2022 ja olympiakullasta vuonna 2022, muista mitaleista puhumattakaan.

Leijonien mitalitili onkin jo huomattava: olympiakisoista on kullan lisäksi kaksi hopeaa ja neljä pronssia. Neljän MM-kullan lisukkeena on saavutettu yhdeksän hopeaa ja kolme pronssia. Kanada cupista on vuoden 2004 hopea ja vuoden 1991 pronssi.

Siirtyminen
tv-maailmaan

Keväällä 1987 Kummola päätti lähteä jälleen valtaamaan uusia alueita. Hän siirtyi liike-elämän palvelukseen tv-moguliksi tuotantoyhtiö VipVisionin toisena perustajana. Kummola toimi VipVisionin toimitusjohtajana.

Yritys tuotti muun muassa aikansa huikeaa hittisarjaa Hyvät Herrat sekä Hockey Night-, Onnenpyörä- ja Tenavatähti- ohjelmia sekä karaoke-levyjä.

"Meistä tuli kolmoskanavan hovihankkija. Olimme mukana myös perustamassa neloskanavaa. Yhtiökumppaninani työskenteli tunnettu tv-ohjaaja Jarmo Porola. Pyysin mukaan myös pitkänlinjan tv-kasvot Arto Tuomisen ja Lasse Lehtisen. Olimme toiminnassa aallon harjalla ja uutta piti kehittää koko ajan. Vauhti oli kova".

Kummola on myös Mr. Karaoke. Hänen veljensä oli töissä Hongkongissa ja raportoi tv-mogulille Japanissa riehuvasta villityksestä. VipVision hankki nopeasti Suomen ravintolamarkkinoilla karaokelle monopoliaseman. Tv-mogulin oma suosikkikappale on Yesterday, jonka hän tulkitsee tunteikkaasti.

Kummolan seuraajaksi SM-liigaan valittiin TPS:n toimitusjohtaja Jyrki Santala, joka sai käsiinsä nykyaikaisen ja toimivan yrityksen.

Innostus veti Kummolan kuitenkin taas seuratyöhön. Hän hankki omistukseensa vuonna 1988 liigasta pudonneen, talousvaikeuksissa olevan joukkueen, Helsingin Jokerit, joka oli liigan toimitusjohtajalle tullut tutuksi seuraksi - se oli tuottanut aina eniten murhetta!

Seuran pääomistajana Kummola toimi vuoteen 1991 ja hallituksen jäsenenä vuoteen 2002. Kun hän oli Uudessa-Seelannissa tapaamassa veljeään vuonna 1990, satamassa oli maailmanympäripurjehduksen veneitä. Kummola tapasi Hjallis Harkimon. Kun Harkimo kysyi jotakin Jokereista, Kummola heitti, että osta siitä hyvä seura itsellesi. Näin tapahtui.

Politiikkakin
yhteispeliä

Kalervo Kummola on pitkään perehtynyt talouselämän, järjestötoiminnan ja politiikan kiemuroihin. Hän on ollut perustamassa erilaisia yhdistyksiä ja ollut mukana monien eri organisaatioiden hallinnossa. Kummola oli perustamassa muun muassa jääkiekon museoyhdistystä.

Politiikka astui kuvaan mukaan jo SM-liigan toimitusjohtajakaudella. Kalervo Kummolan poliittinenkin meriitti on huomattava. Hän on kuulunut pitkään Tampereen kunnallispolitiikan vahvoihin kokoomusvaikuttajiin ollen luomassa kaupungin viime vuosikymmenien voimakasta kasvua ja kehitystä. Tampereen kaupunginvaltuuston jäsen hän on ollut vuosina 1989-2004 sekä uudelleen vuodesta 2017 lähtien. Parhaillaan Kummola toimii valtuuston puheenjohtajana. Myös työskentely kaupunginhallituksessa on tullut tutuksi. Kansanedustajana Kummola toimi vaalikauden 1999-2003 ja Tampere-talon toimitusjohtajana vuosina 2004-2011 sekä kaupungin pormestarina vuosina 2023-2025.

Hän oli vahvasti vaikuttamassa muun muassa vuonna 2021 valmistuneen 15.000 katsojaa vetävän upean Nokia Areenan rakentamiseen Tampereen keskustaan. Aiemmin liigaa oli pelattu vuonna 1965 nousseessa maan ensimmäisessä jäähallissa Tampereen Hakametsässä.

Kummola muistuttaa, että politiikka on yhteispeliä, missä ei pysty paljon sooloilemaan. Johtaja voi onnistua vain, kun luottaa alaisiinsa ja antaa heille tilaa. Monipuolisen työuransa kautta Kummola on oppinut suunnannäyttäjäksi, vastuunkantajaksi, omaksunut liiketaloudellista näkemystä ja kykyä menestyksellisiin ratkaisuihin.

Uransa aikana Kalervo Kummola on tavannut paljon eri alojen merkkihenkilöitä. Hän on pyörinyt kuninkaallisten aitioissa, kohdannut tähtiä ja kätellyt valtioiden johtajia kuten Bill Clintonia, Donald Trumpia ja Vladimir Putinia.

"Clintonissa oli suurta karismaa, jota ei ole monessa ihmisessä. Vaikuttava kaveri. Trump? Hmm. Hän kehui vain itseään. Putinista ei jäänyt mitään mieleen."

Perhe
tärkein

Vuosien varrella kertyneestä menestyksestä huolimatta Kalervo Kummola pitää suurimpana saavutuksena perhettään: vaimoaan, tyttäriään ja näiden perheitä.

"Olen saanut olla niin kauan naimisissa saman henkilön kanssa. Sain myös kasvaa uskovaisessa lapsuuden perheessä. Se kasvatti ja jätti voimaa syvälle sydämeen."

Välimatkasta huolimatta Kummola on edelleen paljon yhteydessä turkulaisiin ystäviinsä ja seuraa tarkasti Palloseuran menestystä. Näkemyksiä vaihdetaan muun muassa Pertti Kuismasen, Juhani Tammisen, Hannu Jortikan, Rainer Grannaksen, Pertti Perkon, Hannu Virran, Jukka, Saku ja Mikko Koivun kanssa.

"Hienoa, että TPS:n jalkapallo teki paluun pääsarjaan. Uskon, että kiekkokin alkaa kiivetä takaisin mitalitaisteluihin."

Nyt on kuitenkin Kalervo Kummolan juhlan aika. Ystävät jääkiekkoliitosta järjestivätkin jo yhdet mieluisat yllätysjuhlat Tampereella. Lisää varmasti on tulossa.
​​​​​​​

Pitkä lista
kunnianosoituksia

Pitkän ja vaikuttavan työuran kestäessä Kalervo Kummola on saanut useita alueellisia ja valtakunnallisia kunnianosoituksia.

Vuonna 2016 hänelle myönnettiin ensimmäisenä jääkiekkopersoonana Suomen urheilun merkittävin kunniamerkki, Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuri ansioristi. Samana vuonna myönnettiin pääkonsulin arvonimi ja Slovakian presidentin mitali.

Vuonna 2019 hänet palkittiin elämänurastaan suomalaisessa jääkiekkoilussa Urheilugaalassa.

Vuonna 2024 Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 1. luokan komentaja.

Vuonna 2025 kunniatohtori Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunta.

Vuonna 1996 jääkiekkoleijona numero 106.

Sotilasarvoltaan Kummola on majuri.

ERKKI LIESMÄKI