kaudenavaus_uusi_karuselli.jpgmökkikausi_karuselli.jpgkaruselli_tps_shop.jpg

25.10.2010

Hymyn hetkellinen paluu

Voittaminen on joskus todella vaikeaa. Tappioiden kasaantuessa normaalista arjestakin tulee huomattavasti raskaampaa kuin silloin, kun liidetään voitosta voittoon. Syksyn harmaus ja pimeys tuntuvat entistä synkemmältä, eikä tunnetilaa helpota, kun kaikki; niin tutut ja tuntemattomatkin kysyvät: ”Missä vika?”. Aina ei kaikelle löydy yksinkertaista selitystä – valitettavasti. Todennäköisesti tappiokierre olisi jo katkaistu kauan aikaa sitten, jos joku olisi keksinyt yksinkertaisen ratkaisun ongelmiimme.

 

Onneksi torstaina kuitenkin saimme tappioputkemme poikki ja lisää uskoa joka pelaajan puseron alle. Ennen kaikkea tuntui hienolta tuntea ilo turkulaiskatsomossa; oli upeaa nähdä yleisön ja pelaajien reaktiot, kun Erkinjuntin tekemä voittomaali jatkoajalla syntyi. Lähellekään vastaavaa tunnetta ei Turussa ole nähty sitten viime kevään kultajuhlien; hymy ja aito innostus palasi jokaisen pelaajan, valmentajan, huoltajan, hierojan, lääkärin ja kannattajankin kasvoille.

 

Ei varmaankaan ole yllätys, että lauantai-illan tyly tappio Lukon vieraana vei torstaina syttyneen hymyn huulilta hetkessä pois.

 

Vaikkakin Tapparaa vastaan taisteltu voitto torstaina oli todella tärkeä, tuntuu se nyt enää hyvin laihalta lohdulta. On myös selvää, ettei yksi voitto vielä paranna pistetilannetta merkittävästi. Henkisesti pitkän tappioputken katkaisu oli kuitenkin iso helpotus kaikille Turun palloseuraa seuraaville. Rohkenen uskoa, että kannattajat ajattelevat samalla tavalla kuin me pukukopissa; takaa-ajo on alkanut, ja jatkuu runkosarjan loppuun saakka! Jokaisesta voitosta ja onnistumisesta me pelaajat saamme uskoa omaan tekemiseemme, ja lisää nälkää tuleviin otteluihin.

 

Ilmapiiri joukkueessa on mielestäni nyt sekoitus turhautuneisuutta ja tappioiden tuomaa hämmennystä. Siitä olen kuitenkin varma, että kaikki pelaajat haluavat nostaa joukkueemme takaisin niille sijoille mihin kuulumme. Työsarkaa on paljon edessä, mutta kausi on pitkä ja tosipelit pelataan keväällä. Voittoja on tultava tasaiseen tahtiin, jotta tästä tilanteesta kevään tosipeleihin päästään.

 

Tekosyitä alkukauteen on ollut vähintään yhtä paljon kuin otteluitakin, mutta eiköhän loukkaantumiset, lyhyt kesätreenien ajanjakso, mestaruuskrapula ja kaikki muu jossittelu ole jo unohdettu, ja jatkamme pelejä niin kuin osaamme – taistelemme joka tilanteen loppuun asti ja katsomme mitkä numerot ovat taululla taiston tauottua. Mahdollisen rökäletappion jälkeenkin pää nousee pystyyn ja katse suuntautuu seuraavaan peliin.

 

 

Nähdään hallilla tiistaina,

 

#24