karuselli_kunonaika.jpgkaruselli_tps_shop.jpg
19.8.2014

Ryan Lasch - "Haluan vain voittaa"

Moni jääkiekkoilija unelmoi NHL-debyytistä, pitkästä urasta maailman kovimmassa kiekkoliigassa, oman maansa edustamisesta arvokisoissa ja olympiamitalista. Ryan Lasch jahtaa kuitenkin jotain paljon yksinkertaisempaa: voittoa - oli rinnassa minkä joukkueen logo tahansa.

Ryan Laschin henkilökohtaiset meriitit ovat kunnioitettavat. Amerikkalainen valittiin 19-vuotiaana junioriliiga CJHL:n arvokkaimmaksi pelaajaksi, hän oli yliopistojoukkueensa St.Cloud Universityn tähtipelaaja ja koulun kaikkien aikojen paras pistemies, hän voitti SM-liigan runkosarjan pistepörssin kaudella 2011-2012 Pelicansin paidassa ja nakutteli eniten tehopisteitä myös pudotuspeleissä, edusti USA:ta MM-kisoissa ja kirjoitti sopimuksen NHL-joukkue Anaheim Ducksin kanssa. Kahden vuoden jälkeen Lasch on jälleen Suomessa ja valmis hyppäämään Liiga-jäille, mutta mistä 27-vuotias kiekkoilija haaveilekaan nyt?

- Rakastan voittamista, joten haluan vain voittaa ja olla osa sitä parasta joukkuetta. Olimme niin lähellä kaksi vuotta sitten Lahdessa ja viime keväänä meillä oli Växjön kanssa mahdollisuudet edetä finaaleihin asti. En voi olla ajattelematta, kuinka mieletöntä olisi, jos tästä joukkueesta kasvaisi voittava joukkue, ja voisimme saavuttaa jotain erityistä.

Laschin ensimmäisistä luistimenpiirroista on jo kutakuinkin 25 vuotta, mutta hän ei ole vielä kertaakaan päässyt kokemaan mestaruuden voittamista, ei nostamaan pystiä kattoa kohti ja toteamaan, että tämän eteen hän ja koko joukkue paiski töitä. Tarkastellessaan jääkiekkoilijan uraansa taaksepäin, kykenee hän kuitenkin palaamaan hetkiin, joiden muistelu tuo leveän hymyn hänen kasvoilleen.

- Sopimuksen tekeminen Anaheim Ducksin kanssa oli jännittävää paitsi minulle myös perheelleni ja ystävilleni. Urani alusta alkaen minun mahdollisuuksiani pelata korkealla tasolla on epäilty, joten jo pelkkä sopimus NHL-joukkueen kanssa merkitsi paljon.

- Vähintäänkin yhtä valtava juttu oli pukea USA:n maajoukkueen pelipaita ylleni ja edustaa maatani MM-kisoissa. Se oli todella unohtumaton ja erityinen kokemus, johon tulen palaamaan muistoissani uudelleen ja uudelleen; arvokisat, lukuisia arvostamiani pelaajia, mahtavat joukkuetoverit ja kunnia kantaa USA:n paitaa, Lasch kuvailee ja saa kylmät väreet juoksemaan pitkin kuulijankin selkää.

lasch1.jpg

Tie NHL:ään ei sopimuksesta huolimatta kuitenkaan auennut ja unelma Ducksin paidassa pelaamisesta jäi saavuttamatta. Orange Countyssa syntyneelle ja varttuneelle Laschille lapsuuden lempijoukkueen edustaminen olisi ollut uskomattoman suuri asia, mutta pettymys tai katkeruus eivät kuulla miehen sanoista, kun hän palaa kauteen 2012-2013.

- Aika ei vain ollut oikea. Kirjoitin sopimuksen toukokuussa 2012 ja lähdin Pohjois-Amerikkaan, mutta sitten iskikin työsulku. Päädyin pelaamaan AHL:ään ja ECHL:ään, missä lukemattomat nuoret pelaajat taistelivat armottomasti siitä, kenelle kutsu Ducksin riveihin kävisi, kun NHL taas jatkuisi. Se oli äärimmäisen raskasta.

NHL-kausi alkoi lopulta tammikuussa 2013, mutta Laschin kohtalona oli pelata ensin lainalla Växjö Lakersissa SHL:ää, ja sitten Anaheim Ducks kauppasi hänet Toronto Maple Leafsiin, jonka farmijoukkueessa hän pelasi loppukevään.

- Uskon, että kaikki tapahtuu syystä. Juuri nyt olen todella onnellinen, että olen taas Euroopassa. Pidän pelityylistä Liigassa ja Suomessa on hyvä elää. Jos jonakin päivänä saan mahdollisuuden palata Pohjois-Amerikkaan ja NHL:ään, sen teen, mutta minun on hyvä olla ja pelata täälläkin, Lasch toteaa.

Mustikoiden maassa

Lasch on syntynyt palmupuiden ja upeiden hiekkarantojen Kaliforniassa, mutta Suomen kylmä ja pimeä talvi ei miestä hetkauta, sillä tämä on urallaan pelannut niin Kanadan Ontariossa kuin Yhdysvaltain Minnesotassakin. Hämmästyttävää on kuitenkin se, ettei amerikkalaisten sosiaalisuuteen ja small talkiin tottunut mies ole hämmentynyt edes suomalaisten juroista ja introverteistä luonteenpiirteistä.

-Toki suomalaiset ovat sulkeutuneempia kuin vaikkapa ruotsalaiset, mutta kun pääsee murtautumaan suomalaisen muurin läpi ja voittaa tämän luottamuksen, saa kyllä uskomattoman avoimen, aidon, rehellisen ja luotettavan ystävän. On vain oltava se ärsyttävä amerikkalainen, joka tunkee jatkuvasti päälle kysellen "Hei, miten menee, jäbä!" , Lasch juttelee virnuillen.

lasch2.jpg

Suomalaisten joukkuetovereidensa seurassa amerikkalainen ei ole voinut välttyä oppimasta maan kieltä. Lasch vakuuttaa sanavarastostaan löytyvän suomenkielisiä sanoja, vaikka ohi kiitävä päävalmentaja Suikkanen huikkaakin amerikkalaisen valehtelevan "niin kuin miehet aina valehtelevat". Hetken pohdittuaan hyökkääjä onnistuukin mainitsemaan muutaman lempisanansa.

-On tämä yksi sana, jonka lausumista olen harjoitellut jo puolitoista vuotta. Äläkä nyt naura! Se on "mustikkakeitto", Lasch sanoo ja jää odottamaan kuulijan reaktiota arpova ilme kasvoillaan. Kun mies tajuaa, että hän on tullut ymmärretyksi, innostus on kuin pikkulapsella, joka on oppinut ajamaan ilman apupyöriä.

- Ymmärsit sen? Mahtavaa! Rakastan sitä juomaa ja olen niin palavasti halunnut oppia lausumaan sen oikein. Lisäksi jätkät kertovat minun käyttävän paljon sanaa "hyvä". Mitä tahansa joku tekee tai sanoo, totean "hyvä". Se on minun vastaukseni aivan kaikkeen, Lasch selittää nauraen.

Suomea ja suomalaisia amerikkalainen kehuu vilpittömästi, ja mustavalkoisten iloksi myös Turku saa ylistyksistä osansa.

- Turku on valtavan kaunis kaupunki! Olen mitä suurin jokiranta-fani. Kaikki ne vanhat rakennukset, jokilaivat, kahvilat ja ravintolat, puistot - aivan upeaa! Hiillostan tässä kovasti Teemua (joukkueenjohtaja Aarnio), sillä haluan ehdottomasti polkupyörän, jotta voin mennä ajelemaan ympäri kaupunkia!

Ne kymmenen kirottua senttiä...

Kaksi vuotta sitten Lasch ihastutti SM-liigajäillä nopeudellaan, pelinlukutaidollaan, rohkeilla ja luovilla ratkaisuillaan sekä erinomaisella laukauksellaan. Tuloksena oli 24 maalia ja 38 syöttöä, joiden myötä hyökkääjä pokkasi Veli-Pekka Ketola -palkinnon takanreunansa koristeeksi. Laituri itse kertoo oman pelityylinsä sopivan Liiga-kaukaloihin ja suomalaiseen jääkiekkoon.

- Uskon, että kaukalon koosta on minulle hyötyä, sillä isommalla jäällä on enemmän aikaa lukea peliä ja miettiä ratkaisujaan sekä tilaa pitää kiekkoa.

Kun Pelicans keväällä 2012 onnistui ensimmäisessä finaalissa kaatamaan loppujen lopuksi mestariksi jyränneen JYPin, iltapäivälehdet kirjoittivat: "Ei löytynyt JYPiltä jarrumiestä, joka olisi saanut kuriin elohiirimäisesti painelevan Laschin". Niin pieni, mutta niin nopea ja vieläpä niin uskomattoman taitava, ajatteli moni. Upea kausi Liigassa johti NHL-sopimukseen, mutta rapakon toisella puolella epäilijöitä riitti.

- Ensisilmäyksellä Lasch näyttää juuri sellaiselta pelaajalta, jollaisesta Ducks nimeomaan haluaisi eroon, sillä hyökkäykseen on kaivattu lisää kokoa, eikä 170-senttinen ja 80-kiloinen Lasch sovi kuvaan. Nopeus ja näppäryys ovat tämän pikkuriikkisen laiturin valttikortteja, ja Euroopan suurilla jäillä ne tekevätkin hänestä tehokkaan, mutta NHL:ssä epäilyksenä on, kykeneekö hän pelaamaan vahvuuksillaan pienessä kaukalossa ja kamppailemaan fyysisesti maailman parhaita pelaajia vastaan, analysoi Orange County Registerin toimittaja Eric Stephens syksyllä 2012.

lasch3.jpg

Urheilumaailmassa numerot kiinnostavat ja tilastojen lisäksi mitoilla on merkitystä. Saku Koivu ja Patrick Kane luokitellaan pienikokoisiksi pelaajiksi, sillä he jäävät vaivaiset parikymmentä millimetriä 180cm pituudesta. 173-senttinen Martin St.Louis puolestaan menee jo pikkuriikkisten kiekkoilijoiden kategoriaan. Kaikki kolme ovat kuitenkin osoittaneet, ettei pituus ole estänyt heitä kapuamasta maailman parhaiden pelaajien joukkoon.

Laschin strategiset mitat ovat 170cm ja 82kg, joten hän jos joku on myös joutunut tekemään hartiavoimin hommia saadakseen tehdä työkseen sitä, mitä rakastaa.

- Pienikokoisena pelaajana kohtaa ihmisten epäilyjä alituiseen. Pienestä pitäen minun on pitänyt paiskia töitä enemmän kuin kukaan muu, kilpailla kovemmin isoja kavereita vastaan, osoittaa omat vahvuuteni ja todistaa, että kykenen pelaamaan tällä tasolla - vain siten selviän eteenpäin urallani, Lasch toteaa.

Kun katselee huipulle tiensä raivanneiden pienikokoisten pelaajien pelaamista, useimmiten nämä erottuvat edukseen nimenomaan nopeudellaan, peliälyllään ja kiekollisilla taidoillaan. Saku Koivu oli aikoinaan vastustajalle lähes mahdoton pideltävä, sillä väkkärää ei tahtonut saada kukaan kiinni. Youtube tulvii videoita Patrick Kanen kiekonkäsittelytaidoista. Martin St.Louis on sanoinkuvaamattomalla luistelullaan, nerokkaalla pelinlukemisellaan ja periksi antamattomalla asenteellaan saanut osakseen valtavasti arvostusta kiekkomaailmassa.

- En ole koskaan saanut pelata Martin St.Louisia vastaan, mutta olen seurannut häntä iät ja ajat ja hänen pelaamisensa on kertakaikkisen upeaa katsottavaa. St.Louis on minulle eräänlainen esikuva; olen yrittänyt oppia hänen tavastaan pelata ja omaksua samoja piirteitä omaan pelityyliini, Lasch paljastaa.

Takaisin voittojen tielle

Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö mustavalkoisten kannattajien sydämissä olisi läikkynyt riemu ja toivo, kun Laschin sopimus Turun Palloseuran kanssa heinäkuussa julkistettiin. Amerikkalaisen päätös tulla juuri Turkuun oli kuitenkin monille yllätys, sillä sarjataulukon pohjilla kyntänyttä ja jos jonkinnäköisten myrskyjen pyörteisiin joutunutta seuraa ei pidetty kaikista vetovoimaisimpana. Lasch kumminkin painottaa, että jokainen kausi on uusi alku, eikä hän välitä siitä, mitä on tapahtunut menneisyydessä.

- Viime kauden jälkeen tiesin, että haluan palata Suomeen pelaamaan, joten kun tämä vaihtoehto sitten ilmestyi, tuli heti sellainen tunne, että tänne minun on tultava. TPS on hieno organisaatio ja yksi vanhimmista sekä perinteikkäimmistä koko Liigassa. Valmennus on tuttu, joten tiedän, mitä odottaa heiltä ja mitä he odottavat minulta. Lisäksi on sanottava, että ulkomaalaisista pidetään täällä esimerkillisen hyvää huolta! Lasch perustelee päätöstään.

- Olen myös kuullut, että kun TPS pärjää, hallissa on illasta toiseen 8000 ihmistä, joten minua innostaa ajatus siitäkin, kuinka hienoa olisi jälleen antaa ihmisille syy saapua hallille, saada koko kaupunki seisomaan meidän takanamme ja ylpeänä tunnustamaan seuran värejä.

lasch4.jpg

Joukkueen tekemistä seuratessa ei ole voinut olla huomaamatta pelaajien välillä jatkuvasti sinkoilevia hyväntahtoisia kuittailuja ja tsemppauksia. Laschin sanoja kuunnellessaan vakuuttuukin entisestään siitä, että TPS:ssä on aidosti hyvä ilmapiiri, jonka myötä pelaajat nauttivat yhdessä treenaamisesta ja pelaamisesta.

- Minulla on ainoastaan hyvää sanottavaa näistä jätkistä ja olen valtavan innoissani siitä, että saan olla osa tätä porukkaa. Jokainen tuo mukaan oman erityisen persoonansa ja on tärkeä osa kokonaisuutta. Kaikilla on omat vahvuutensa, mikä lisää ulottuvuuksia peliimme ja tekee meistä monipuolisen sekä vahvan joukkueen.

Vaikka Laschin edellinen kausi Suomessa olikin ikimuistoinen ja menestyksekäs, ei hän halua asettaa itselleen suuria odotuksia tai saada osakseen erityistä huomiota.

- En halua tehdä paluustani Liigaan mitään numeroa tyyliin "hei, Ryan Lasch on täällä taas!". Tahdon vain olla oma itseni ja yksi jätkistä, heittää oman positiivisuuteni sekä työmoraalini kehiin, sillä on selvää, että ilman kovaa työntekoa kukaan ei saavuta mitään - ei joukkue, eikä yksittäinen pelaaja. Omalla esimerkilläni ja tekemiselläni haluan johdattaa tätä joukkuetta oikeaan suuntaan ja auttaa sitä pääsemään takaisin voittojen tielle.

 

Teksti ja kuvat: Hanni Hopsu