karuselli_kunonaika.jpgkaruselli_tps_shop.jpg
11.9.2014

Liigakausi 2014-2015 on täällä - 
”Joukkue hyvällä yhteishengellä on parempi kuin todella hyvä joukkue ilman yhteishenkeä”  

Kuulet luistimien terien viiltävän jäätä, kiekkojen paukkuvan vasten pleksejä, terävän napsahduksen, kun syöttö osuu lapaan, valmennuksen huudot, tuomareiden pillien vihellykset, kannattajakatsomon laulun. Tunnet kasvoillasi jäältä hohkavan viileän ilman. Annat katseesi kiertää ja näet tutut viirit, pelipaidat, sloganin.
Tunnet sen kyllä - jääkiekkokausi 2014-2015 on täällä.

 TPS - kotimaisen kiekkoilun huippuseura ja aina paha vastustaja. Joukkue, joka taistelee mestaruudesta. Joukkue, joka menestyy. Suuri ja mahtava. Näitä ajatuksia nuo kolme kirjainta suomalaisen kiekkokansan keskuudessa aikanaan herättivät, mutta viimeisten kymmenen vuoden aikana on ollut toisin; mahtijoukkue on valahtanut hännänhuippujen joukkoon.

Nyt mustavalkoinen seura halutaan nostaa jälleen jaloilleen ja suomalaisen jääkiekkoilun kärkijoukkueiden joukkoon, mutta sormia napsauttamalla se ei tapahdu, sillä voittavan joukkueen rakentaminen on vaikea palapeli ja menestys monien seikkojen summa.

TPS-kapteeni Petteri Nummelin uskoo, että palasia ei joukkueesta enää puutu.

Suomalaisista pelaajista on  pyritty rakentamaan mahdollisimman vahva joukkue, omia lahjakkaita junioreita on nostettu mukaan ja lopuksi muutamille puuttuneille paikoille on hankittu ulkomaalaisia vahvistuksia.

Tätä joukkuetta ei ole vain täydennetty ulkomaalaisilla hankinnoilla vaan niihin määrättyihin paikkoihin on etsitty juuri ne pelaajat, jotka pystyvät vaadituissa rooleissa pelaamaan. Tässä on selkeät sävelet, että kuka tekee mitäkin, ja miten kukin pääsee pelaamaan omilla vahvuuksillaan sekä tekemään niitä asioita, missä on hyvä.

 Merkittävä seikka on myös se, että monet joukkueen pelaajista ovat jo entuudestaan toisilleen tuttuja ja ennen kaikkea valmennus tietää, millaisista kiekkoilijoista ja persoonista sen pitäisi tällä kaudella toimiva kokonaisuus tulisi muodostaa.

- Valmentajat tietävät, mitä he odottavat ja pystyvät vaatimaan itse kultakin pelaajalta. Se on heillekin helpompi tilanne kuin se, että joukkueeseen tulee täysin ventovieraita ihmisiä, joista ei yhtään tiedä, millaisia he ovat sillä hetkellä, kun on vaikeaa. Hyvinä aikoinahan sinne kentälle voi heittää vaikka Möttösen ja siellä se menee, eikä ole mitään ongelmaa, mutta vaikeina hetkinä se mitataan, kuka on mitäkin

nakli_ja_simon.jpg

TPS:n riveissä on tällä hetkellä kuusi ulkomaalaista pelaajaa, joista kanadalainen puolustaja Steven Seigo sekä liettualainen hyökkääjä Tadas Kumeliauskas tulivat tutuiksi jo viime kaudella. Lisäksi puolustusta vahvistamaan tulivat tshekkiläinen Jakub Nakládal ja kanadalainen Simon Gysbers. Hyökkäyspäässä kärkiketjujen pistenikkareiden rooleihin hankittiin tshekkiläinen maalitykki Radek Smonelak ja amerikkalainen pistelinko Ryan Lasch. Suomalaisiin hankintoihin kuuluvat tuttu ja luotettava maalivahti Teemu Lassila, lupaava puolustajalahjakkuus Miro Keskitalo, Tutossa piipahtanut Mikko Lehtonen, joukkuepelaajien joukkuepelaaja Lauri Tukonen, fyysinen vääntäjä Ilkka Pikkarainen, energinen asennelaituri Otto Karvinen sekä tietenkin kovasti kaivattu Petteri Nummelin. Kapteeni itse näkee monen uuden pelaajan tuovan joukkueeseen paljon arvokasta kokemusta.

- Kokenut ei aina tarkoita vanhaa vaan myös pelaajaa, joka on pelannut eri liigoissa ja maissa sekä nähnyt monenlaisia joukkueita ja toimintatapoja. Sellaiset pelaajat tuovat tänne aivan uusia asioita, mitä ei olla ennen tehty, ja heidän kokemuksistaan ja tietämyksestään voidaan ammentaa irti paljon, mikä on erittäin positiivinen asia.

Nuorisokaartin nousu


TPS palasi yhteisiin jääharjoituksiin kesän omatoimiselta jaksolta heinäkuun 28. päivä. Reilun kuuden viikon aikana joukkue on pelannut viisi harjoitusottelua, kolme peliä Pitsiturnauksessa sekä neljä CHL-ottelua. Kun jätetään Pitsiturnauksen lyhyet pelit huomioimatta, Palloseuran saldona on viisi voittoa ja neljä tappiota. Luonnollisestikin esitykset ovat olleet vaihtelevia, sillä harjoituskaudelle tyypilliseen tapaan TPS on kokeillut useita erilaisia ketjukoostumuksia ja antanut peliaikaa nuorille pelaajille. Vaikka kaksi tappiota Bluesia vastaan ja Bolzanolle hävitty CHL-ottelu Italiassa eivät mustavalkoisia mairittelekaan, on Nummelin kaiken kaikkiaan tyytyväinen preseasonin antiin. 

- Harjoituspeleissähän ketjujen kuuluukin vaihdella paljon, sillä vain siten nähdään, että ketkä pystyvät pelaamaan keskenään. Turha niitä on sitten enää marraskuussa alkaa hakemaan ja kokeilemaan, jos homma ei kulje ja asiat eivät ole naksahtaneet kohdilleen - silloin on jo liian myöhäistä. Mutta tietenkin vaihtuva kokoonpano on osaltaan vaikuttanut peliimme, sillä ainahan se vie aikansa, että pelaajat löytävät toisensa kentällä ja se yhteistyö alkaa rullata.

Lisäksi meidän nuoret pelaajat ovat saaneet paljon näytönpaikkoja ja mahdollisuuksia kokeilla siipiään miesten peleissä, mikä on äärimmäisen tärkeää heille, Nummelin lisää.

Hiottavaakin kuitenkin vielä riittää. Ylivoima ja maalinteko on mustavalkoisilla tökkinyt, ja Nummelin onkin peräänkuuluttanut nälkää ja tahtoa pistää kiekkoa häkkiin. Kapteeni nosti esille myös CHL-reissussa sekä perjantaina että sunnuntaina todistetun 2-0-johdon menettämisen.

-  Johtoasemassa pelaaminen osoittautui vaikeaksi. Eihän se voitosta kamppaileminen saisi missään nimessä tuolla tavoin lopahtaa, kun päästään kahden maalin johtoon. Se ei saa enää toistua.

 Selvää on, että nykyisestä joukkueesta löytyy ainekset menestykseen. On kokeneita ja varmoja konkareita. On lahjakkaita junioreita, joissa piilee potentiaali yllättää. On sisukkaan asenteen omaavia energiapelaajia. On hulppeiden pistemäärien takomiseen kykeneviä ulkomaalaisvahvistuksia. On miestä ruutuun kun ruutuun ja roolin kun roolin. Mutta urheilumaailmassa on usein nähty, kuinka pelkkä nippu taitavia pelaajia, joiden pitäisi kyetä pelaamaan voittavaa jääkiekkoa, ei välttämättä menestystä tuo. Entä jos kaikesta taidosta ja osaamisesta huolimatta peli ei vain yksinkertaisesti lähde kulkemaan? 

-  Ensinnäkin alkuun tarvitaan vain pelejä alle ja niissä onnistumisia. Lisäksi pitää alati vaatia, vaatia ja vaatia jokaisesta kaikki irti- ei saa antaa periksi ja höllätä, vaikka se peli ei välillä lähtisikään kulkemaan. Sitten tietenkin palataan perusasioihin, ja kun ne asiat on hallussa, on helpompi lähteä taas eteenpäin rakentamaan. Ja viimeiseksi mä haluan nostaa esille sen seikan, että jokaisen on kyettävä olemaan tässä joukkueessa oma itsensä. Ei kukaan kykene saamaan itsestään kaikkea irti, jos joutuu päivästä toiseen olemaan jotain muuta kuin mitä on, Nummelin pohtii.

 Loukkaantumiset kapteeni näkee yhtenä joukkueen suurimmista uhkatekijöistä. Tällä hetkellä sairasosastolla ovat puolustajat Veli-Matti Vittasmäki, Markus Seikola ja Steven Seigo, joiden kaikkien uskottiin pelaavan niin sanotussa kärkikuusikossa. Lisäksi U20-maajoukkueen turnauksessa loukkaantunut hyökkääjä Julius Vähätalo on hetken sivussa.

- Meillä ei loppujen lopuksi niin laaja materiaali ole, eli täytyy toivoa, että pystytään harjoittelemaan viisaasti ja pysymään terveinä. Toki ainahan sieltä tulee jätkiä paikkaamaan, kun loukkaantumisia väistämättä tapahtuu, ja nytkin meillä on nuoria kavereita nostettu mukaan, ja ovat vieläpä osoittaneet, että pystyvät ne paikat täyttämään - ja se taas on meidän vahvuus. Mutta jos useampi loukkaantuminen tulee samaan syssyyn niin sitä me ei kestetä - niin kuin ei kestäisi yksikään joukkue. 

junnut.jpg

Nummelin tuo esille TPS:n lahjakkaat nuoret myös joukkueen vahvuuksista puhuttaessa. Joukkuehenki on tämän kauden joukkueen erityispiirre ja valtava voimavara, ja siihen palaammekin vielä myöhemmin, mutta myös TPS:n nuorisokaartilla tulee olemaan iso merkitys.

- Meidän nuoret pelaajat ovat päässeet  pelaamaan nyt oikeasti, eivätkä ole saaneet vain jämäminuutteja siellä täällä. Sitä kautta he ovat koko ajan päässeet paremmin sisälle peliin miesten liigassa, kykenevät ottamaan vastuuta ihan eri tavalla ja tekemään rohkeita ratkaisuja, Nummelin selittää.

Palloseuran liigajoukkueen matkassa on harjoitusotteluissa nähty kaiken kaikkiaan 12 A-juniori-ikäistä pelaajaa, joista nuorin on vasta 17-vuotias Mikko Rantanen. Äärimmäisen lahjakkaan noustelaisen peliälyn ja kiekollisten taitojen uskotaan tarjoavan entistä enemmän hunajaa turkulaisille tällä kaudella. Lisäksi peliminuutteja Liigassa tavoittelevat hyökkääjät Teemu Lämsä, kesällä varausnumerolla 166 NHL:ään varattu Julius Vähätalo sekä viime vuoden vaihteessa nuorten MM-kultaa juhlinut energiapelaaja Rasmus Kulmala. Myös salamannopea Niklas Salo, työteliäät Jasper Lindsten ja Manu Honkanen, sekä heikon viime kauden jälkeen paluuta entistäkin vahvempana jääkiekkoilijana tekevä Oskari Siiki janoavat näytönpaikkoja. 

 Takalinjoilla taasen ruutuja itselleen havittelevat Tutosta palannut U20-maailmanmestari Mikko Lehtonen, Petu-vertauksia erinomaisella luistelullaan ja pelisilmällään aiheuttava Matias Pulli sekä vasta 18-vuotias Helsingin Jokereista TPS:ään kolmen vuoden sopimuksella siirtynyt Miro Keskitalo. Lisäksi edustuksen mukana ovat piipahtaneet Elmeri Eronen ja tshekkipakki David Nemecek, joiden kumminkin odotetaan pelaavan pääosin A-nuorten SM-liigaa.

 Nuorille pelaajille 41-vuotias Nummelin on esikuva, jonka jokapäiväisestä tekemisestä 90-luvun lapset hanakasti ottavat oppia. Puolustajakonkari itse korostaa, että myös junnuilla on paljon annettavaa vanhemmille pelaajille.

 Iso juttu on myös se, että kun iskee ne marraskuun loskasäät ja pimeys, ei noilla nuorilla tule olemaan mitään vaikeuksia, koska heidän innostus ei siihen sammu. Uskonkin, että he pystyvät sillä omalla energisyydellään ja esimerkillään innostamaan meitä kokeneempia. Tuskinpa tulevat naaman eteen huutamaan, että herätkää äijät, mutta kun me nähdään se heidän aito into pelata niin varmasti se tarttuu. 

Vaikeina hetkinä joukkuehenki puhaltaa eteenpäin

Palataan joukkuehenkeen. Viimeisen kuuden viikon aikana liki joka ikinen pelaaja on nostanut esille joukkueen yhteishengen, ja mustavalkoisten tekemistä seuratessa voi kuka tahansa itsekin aistia positiivisen ilmapiirin. Pelaajien saapuessa työpaikalleen kasvoilla paistavat hymyt ja naurunremakat kaikuvat pitkin HK Areenan pukukoppikäytävää. Harjoituksissa suorituksiin keskitytään niin, että silmien ilon tuikkeen korvaa hetkellisesti päättäväisyys ja toverilliset läimäytykset joukkuekaverin hartioille vaihtuvat raivoisiin kaksinkamppailuihin, mutta siitä huolimatta iloa olla yhdessä jäällä, treenata ja pelata kiekkoa ei voi olla aistimatta. Harjoitusten jälkeen pelaajilla on harvoin kiire päästä pois jäähallilta, sillä moni jää vielä jäälle hiomaan omia henkilökohtaisia taitojaan tai pukukoppiin tarinoimaan.

Joka päivä näiden jätkien kanssa tapahtuu jotain koomista ja piloja tehdään ihan yhtenään. Kaikki eivät tietenkään aina tiedä, kuka on tehnyt ja mitäkin, joten sitten käydään keskustelua ja spekuloidaan kovasti. Mulla on erittäin hyvä tunne siitä aitoudesta ja yhtenäisyydestä, mikä tässä joukkueessa on. Niin, eikä niitä piloja aina tehdä vain junnuille, eli kyllä tässä ovat vähän vanhemmatkin pelaajat joutuneet uhreiksi!  

Nummelin vakuuttaa, ettei itse ole joutunut temppujen kohteeksi, mutta miehen omaa syyttömyyttä on vaikea olla epäilemättä.

-  Mulle ei kyllä ole mitään sattunut, sillä mä yritän itse pysytellä poissa tekemästä niitä jekkuja. Ainakin julkisesti! Puolustaja tokaisee silmissään ilkikurinen pilke, joka tuo elävästi mieleen jos jonkinnäköisiä kepposia toteuttaneen pikkupojan. 

Radek Smolenak totesi harjoituspelien alkaessa, että uuteen joukkueeseen tullessaan saa välittömästi 20 uutta ystävää. Joukkuehenki ei kuitenkaan synny kuin salamaniskusta vaan se kehittyy ja paranee askel askeleelta yhteisten kokemusten myötä.

 Eniten tässä viimeisen kuuden viikon aikana on mennyt eteenpäin yhteishenki - se on kasvanut koko ajan, uskalletaan enemmän heittäytyä ja olla niin sanotusti pellejä siellä kopissa, jotta saadaan se vapautunut ja rento fiilis sinne - se on kuitenkin aina ison joukkueen ongelma, että miten jokainen uskaltaa siihen porukkaan tulla ja olla oma itsensä. Siihen tuo CHL-pelireissu oli ja kotimaan vierasmatkat ovat isoja tekijöitä, koska niillä sattuu aina kommelluksia ja niitä sitten käydään läpi ja naureskellaan, Nummelin sanailee.

- Toki petrattavaakin vielä on, etenkin kun mennään peleihin, koska silloin me ollaan aika hiljaisia siellä kopissa, kun taas reeneihin mennessä ei tahdo saada ees puheenvuoroa. Se sama meininki meidän pitää saada siirrettyä peleihin, Nummelin vaatii.

chl_treeni.jpg

 TPS:n harjoituksia seuratessaan huomaa, kuinka pelaajat jatkuvasti tsemppaavat toisiaan. Onnistumisille hurrataan ja maaleja saa tuulettaa, mistä ainakin värikäs hyökkääjä Smolenak on oppinut ottamaan ilon irti - miehen esitykset eivät ole olleet sieltä ihan vaatimattomimmasta päästä. On saavutettu ilmapiiri, joka on tuttu korttelikiekosta - jääkiekko on hauskaa.

-  Jäähallilla ei ole apaattinen ja masentunut fiilis vaan sinne on aina kiva mennä, koska tietää, että menee hyvien jätkien tykö. Tietää, että siellä tulee olemaan hulvattomia hetkiä ja naurua, treenaamisesta voi ja saa nauttia, Nummelin kuvailee.

Toisaalta, hyvä joukkuehenki ei ole pelkkää kaverin kannustamista ja kehumista.

Kun pelissä on vaikeita hetkiä, pitää kaverille joskus sanoa aika pahastikin jostain asiasta. Niissä tilanteissa, jos joukkuehenki on huono, siitä yleensä seuraa vain tappelua. Sitten kun joukkuehenki on hyvä, se kaveri ei ota siitä itseensä vaan selvitään ”okei okei”:lla ja peli jatkuu.

 Vaikeina aikoina joukkuehenkeä todella mitataankin. On helppoa pitää hauskaa ja nauttia työstään, kun homma sujuu, onnistumisia tulee ja itseluottamus on huipussaan. Mutta kun tulee hetkiä, jolloin onnistumiset ovat kiven alla ja itseluottamusta koetellaan, selviää, kuinka vahva joukkue todellisuudessa on. 

-  Ainahan joukkueelle tulee se jakso jossain marraskuussa, kun on pimeää, kadut tulvii loskaa ja kaikkia ottaa päähän joka asia, mutta mä uskon, että juuri niinä hetkinä tämä meidän henki puhaltaa meitä eteenpäin, sillä me pystytään vaatimaan toinen toisiltamme, eikä se ole aina se valmennus, kun huutaa ja mörisee - sillehän pelaaja sulkee jo korvansakin, kun ei jaksa enää kuunnella. Mutta kun pelaajat vaativat toisiltaan, se on paljon tehokkaampaa. Me ollaan täällä kaikki yhteisen hyvän takia, eikä minkään muun, Nummelin selvittää ja taatusti tietää, mistä puhuu, sillä Nummelin jos joku on se pelaaja, joka avaa suunsa, kun sen aika on - omien sanojensa mukaan kyllä muulloinkin. 

Kun joudutaan käymään läpi se ajanjakso, jolloin peli ei kulje niin kuin toivottaisiin, hyvällä joukkuehengellä pystyy jopa ratkaisemaan sellaisia pelejä. On ollut sellaisiakin joukkueita, missä sitä henkeä ei ole ollut, ja niiden on sitten ollut vaikea päästä eteenpäin, kun ollaan hoiperreltu heikoilla jäillä - silloin on pudottu alas ja äkkiä. Joukkue hyvällä yhteishengellä on parempi kuin todella hyvä porukka ilman yhteishenkeä.

Liiga-kausi 2014-2015 alkaa huomenna ja Turussa tunnelmat ovat innokkaammat kuin pitkään aikaan. Toivo on alkanut jälleen orastaa mustavalkoisissa sydämissä. Seuraylpeys nostaa päätään. Turuilla ja toreilla on alettu jälleen puhua paikallisesta Palloseurasta ja puheissa on positiivinen sävy. Liiga-avauksessa HK Areena tulee olemaan täpötäynnä. 

- Se on valtavan hieno juttu. On ikivanha ja kulunut sanonta, että yleisö olisi kuin kuudes kenttäpelaaja, mutta sitähän se juuri on. Pelaajaan ei saisi vaikuttaa millään tavalla on siellä 10 tai 10 000 ihmistä, koska meidän ammatti on pelata jääkiekkoa, vaikka hallissa ei olisi ristinsielua. Mutta kyllä siitä yleisöstä saa niin paljon positiivista energiaa ja halua näyttää, että me menestytään ja ollaan heidän luottamuksensa ja tukensa arvoisia.

 Myös pelaajilla on takanaan pitkä odotus ja huominen päivä on siintänyt jokaisen mielessä läpi kesän, kun he ovat päivä toisensa jälkeen piiskanneet itseään rankkoihin harjoituksiin. Ajatus Liiga-kauden avausottelusta, uudesta kaudesta sekä uudesta mahdollisuudesta, on saanut puremaan hampaat yhteen ja kestämään kiduttavan polton lihaksissa, happea huutavat keuhkot ja kurkkuun nousevan aamiaisen. Vihdoin on aika pelata. Vihdoin saa antaa kaikkensa, jotta pääsisi kokemaan sen, mikä jokaista urheilijaa ajaa eteenpäin; voittaminen.

- Mä uskon, että tällä joukkueella on mahdollisuudet mihin tahansa. Totta kai menestymiseen vaaditaan aina ripaus tuuriakin, jotta ei tulisi paljon loukkaantumisia, mutta toisaalta, kun niitä väistämättäkin jossain vaiheessa tulee, on löydyttävä pelaajat, jotka ovat valmiita täyttämään ne saappaat ja pelaamaan, eivätkä ole mukana vain selviytymässä. Ennen kaikkea mä kuitenkin uskon vahvasti, että kaikki ovat täällä siitä syystä, että näkevät tällä joukkueella olevan mahdollisuudet menestyä ja tuoda se Kanada-malja takaisin Turkuun, Nummelin naulaa. 

 

 

Teksti ja kuvat: Hanni Hopsu