2000-2004
TOINEN TRIPLA KOTIIN
1999-2000
Kaudella 1999–2000 TPS lähti tavoittelemaan mestaruuden uusimista. Nyt TPS oli myös asiantuntijoiden ennakkosuosikki. Pelaajien vaihtuvuus joukkueessa oli jälleen melkoinen. Surullisin muutos oli Simo Rouvalin loukkaantuminen ja halvaantuminen uintionnettomuudessa kesällä 1999.
Kimmo Rintanen tuli takaisin Jokereista yhden laihan kauden jälkeen. Kun NHL nappasi Mika Alatalon, niin tilalle saatiin Kai Nurminen, josta tulikin kauden kultakimpale. Kari Harila palasi kapteeniksi Ruotsin reissulta ja Esa Keskisen piti tehdä komea paluu, mutta kausi meni paljolti piloille sitkeän selkävaivan vuoksi.
TPS meni runkosarjassa taas menojaan. Syksyllä TPS:n pistesaalis riitti siirtymään Ilveksen ohi SM-liigan maratontaulukon kärkeen. Runkosarjan päätteeksi TPS teki taas SM-liigan uuden piste-ennätyksen, 83 pistettä. Eroa kakkoseen, eli HPK:hon tuli peräti 13 pistettä. Maaleja TPS teki huikeat 232 kappaletta ja TPS:llä oli myös sarjan tiukin puolustus.
Puolivälierissä Ilves kaatui otteluvoitoin 3–0. Välierävastustaja HIFK jäi jalkoihin otteluvoitoin 3–1 ja TPS oli jälleen finaalissa. Kanada-maljasta kamppailtiin sitten Jokereiden kanssa kuten niin usein 1990-luvulla. TPS voitti kaksi ensimmäistä ottelua ja kolmanteen otteluun Elysée Arenalla pantiin jo shampanjat jäihin.
Juhlat oli kuitenkin peruutettava, sillä Jokerit vei tiukan kamppailun nimiinsä 3–2. Mestaruutta oli edellisen vuoden tapaan haettava neljännestä ottelusta Helsingistä. Sieltähän se myös tuli niukoin 2–1 numeroin yllätysratkaisijana Mikael Holmkvist. Kanada-malja pakattiin pika pikaa autoon ja lähdettiin riemukkaisiin kultajuhliin Turkuhalliin.
2000-01
Kaudella 2000–01 Jortikalla oli mahdollisuus toistaa kymmenen vuoden takainen urotyönsä. Silloin hän johdatti TPS:n kolmeen peräkkäiseen mestaruuteen eli triplaan. Lähtökohdat olivat aika vaikeat, sillä mestarijoukkue muuttui paljon.
Esa Keskinen, Kari Harila ja Kimmo Lecklin lopettivat peliuransa. Tomi Kallio lähti NHL:n Atlanta Trashersiin, Tero Forsell TuToon ja Kai Nurminen NHL:n Minnesotaan. Tilalle saatiin Niko Kapanen HPK:sta, Jarkko Varvio AIK:sta, Henrik Tallinder AIK:sta, Martti Järventie Ilveksestä ja omista junnuista liigaympyröihin nostettiin Mikko Koivu, Janne Jokila, Markku Paukkunen ja maalivahti Tuomo Karjalainen.
Sarjassa TPS:n peli oli melkoista vuoristorataa. Oman riesansa aiheuttivat vielä loukkaantumiset. Kuitenkin lopulta kamppailtiin jälleen runkosarjan voitosta, joka menetettiin vain pisteellä Jokereille.
Puolivälierävastustaja Pelicans pudotettiin jatkosta suoraan kolmessa ottelussa. Välierissä Tepsiä vastaan asettui suuryllättäjä Oulun Kärpät, joka oli pudottanut runkosarjan voittajan Jokerit jatkosta. Vain kotonaan Kärpät pystyi pistämään turkulaiset tiukoille, mutta se ei riittänyt. Selvin 3–0 voitoin TPS eteni finaaliin, jossa vastaan tuli pitkästä aikaa kultataisteluun yltänyt Tappara.
Runkosarjassa TPS oli voittanut kaikki ottelunsa Tapparaa vastaan, mutta nyt tuli tiukempaa. Ensimmäisen kohtaamisen TPS voitti Turussa maalein 4–3. Kultavääntö jatkui Tampereella heti seuraavana päivänä. Tappara tasoitti puntit voittamalla TPS:n puhtaasti 3–0. Yhden välipäivän jälkeen kolmas kohtaaminen oli taas TPS:n kotikentällä.
Tappara meni loppuunmyydyssä ottelussa minuutin pelin jälkeen 1–0 johtoon, mutta Marco Tuokko sai tasoitettua pelin vielä ensimmäisessä erässä. Tepsin kaivattu 2–1 voitto-osumaksi jäänyt maali syntyi Kalle Sahlstedtin mailasta toisessa erässä. Mestaruus oli katkolla TPS:lle yhden huilipäivän jälkeen Tampereella.
Tappara pääsi ottelussa 1–0 johtoon, mutta TPS kuittasi pelin tasoihin toisessa erässä Niko Kapasen Martti Järventien syötöstä tekemällä maalilla. 1–1 tilanteesta lähdettiin jatkoajalle. Ajassa 03:13 joukkueen kapteeni Kalle Sahstedtin tekemä 2–1 jatkoaikamaali sinetöi TPS:n kymmenennen Suomen mestaruuden.
Jälleen lähti Kanada-malja kohti Turkua ja Elysée Arenan mestaruusjuhlia. Valmentaja Hannu Jortikka oli jo toistamiseen saavuttanut mahdottoman johtamalla TPS:n kolmeen peräkkäiseen mestaruuteen. Hän oli jo kauden aikana ilmoittanut, että hän jättää valmennustehtävät Kari Jalosen ja Hannu Virran käsiin.
2001-02
Mestarijoukkueesta lähti jälleen iso joukko pelaajia kaudeksi 2001–02. Kimmo Rintanen suuntasi Sveitsiin. Joni Liuksen houkutteli Itävalta. Ruotsiin lähtivät Kalle Sahlstedt, Jouni Loponen ja Tommi Rajamäki. Jarkko Varvio lähti Saksaan. Pohjois-Amerikan liigat kutsuivat Tony Virran, Niko Kapasen, Martti Järventien ja Henrik Tallinderin. Ilkka Mikkola siirtyi Jokereihin.
TPS oli kuitenkin varautunut tähän hankkimalla heille kovatasoiset korvaajat. Heinäkuussa kaikki kuitenkin romahti, kun NHL vei kentällisen miehiä, eli käytännössä koko ykköskentän. Erkki Liesmäki kirjoitti Turun Sanomissa 15.7.2001: ”NHL osui TPS:n kohdalla pajatsossa täysosumaan, sillä triplamestarin jasso tyhjeni totaalisesti. Tuoreimpana lähtijänä NHL-miesten ketjuun liittyi ruotsalaispuolustaja Henrik Tallinder, joka sai rahakkaan sopimuksen Buffalo Sabres-seuralta. TPS on menettänyt näin kesken harjoituskauden joukkueestaan NHL:ään Niklas Hagmanin, Niko Kapasen, Timo Pärssisen, Martti Järventien ja Henrik Tallinderin.”
Paluumuuttajat Kai Nurminen, Mika Alatalo ja Miikka Elomo antoivat tukea joukkueelle. Ulkomaalaisvahvistuksina päävalmentaja Kari Jalonen sai joukkueeseensa kanadalaiset Rob Shearerin, Chris Josephin ja Peter Schaeferin. Kevätpuolella Marko Kiprusoffin paluu New Yorkista Turkuun antoi ilon aihetta.
Kaudesta tuli odotetun vaikea. TPS oli syksyllä jopa hetken sille omituisella paikalla sarjataulukon peränpitäjänä. Vahva kevätkausi nosti TPS:n lopulta runkosarjassa neljänneksi. Kauden kantavat voimat olivat maalivahdit Fredrik Norrena ja Antero Niittymäki. Paras pistemies oli Mika Alatalo, mutta liigan pistepörssissä mies oli vasta 18.
Pudotuspelien puolivälierissä TPS pudotti Pelicansin 3–1 voitoin. Otteluista kaksi venyi pitkään jatkoaikaan. Välierissä vastassa oli edellisen vuoden finaalitappiosta korvausta hakenut Tappara. Tappara sai maksettua kalavelkansa mennen finaaliin puhtaasti otteluvoitoin 3–0. TPS lähti pronssiotteluun HPK:n kanssa. Kerho oli nälkäisempi ja vei ottelun nimiinsä numeroin 3–1. Kultakausi oli ohi, TPS sai tyytyä neljänteen sijaan.
2002-03
Kari Jalonen jatkoi päävalmentajana aisaparinaan edelleen Hannu Virta. Kaudeksi 2002–03 joukkueen jätti Fredrik Norrena, joka lähti Ruotsiin. Marko Kiprusoff valitsi joukkueekseen Sveitsin Klotenin ja puolustaja Mika Lehtinen lähti kokeilemaan Ruotsin kiekkoympyröitä MoDo Hockey:n riveihin. Kimmo Eronen suuntasi Göteborgiin ja Rob Shearer Berliiniin. Chris Josephin seuraava seura löytyi Saksasta ja Peter Shaeferin Vancouverista.
Antero Niittymäki lähti Philadelphiaan ja maalia vartioimaan tuli Pohjois-Amerikan liigoissa pelannut Jason Elliot, joka Teemu Lassilan kanssa jakoi maalivahdin tehtävät. Paluumuuttajat Joni Lius, Tuomas Grönman ja Niko Mikkola paikkasivat lähtijöitä. Valkovenäläinen puolustaja Sergei Jergovitch vahvisti takalinjoja, KalPasta joukkueeseen saatiin Jussi Timonen, SaiPasta Ville Immonen, ja HPK:sta Turkuun muutti Kimmo Peltonen. Omista junioreista joukkueeseen nostettiin Matias Metsäranta ja Tomi Sykkö.
Kari Jaloselle kausi ei ollut helppo, kuten ei joukkueellekaan. 56 ottelusta joukkue voitti 24, hävisi 24 ja pelasi 8 tasan. Marraskuussa TPS oli jo valahtanut pudotuspeliviivan alapuolelle. Joukkue oli piste per peli tahdissa, mutta kauden tasaisessa sarjassa se ei riittänyt. Lehdistössä joukkueen kompastelevia otteita puitiin kolumneissa ja syy löydettiin usein edellisestä kaudesta heikentyneestä materiaalista. Turun Sanomissa todettiin TPS:n pelin olevan umpisolmussa.
Runkosarjan lopun lähestyessä TPS alkoi löytää kadoksissa olleen vireen ykkösvahti Jason Elliotin ohi nousseen maalivahti Teemu Lassilan hyvän vireen innoittamana. Lopulta TPS väänsi tiensä väkisin pudotuspeleihin runkosarjan kahdeksannelta tilalta, vain yhden pisteen pudotuspelien ulkopuolelle jäänyttä Lukkoa edellä.
Pudotuspelipaikka oli joukkueelle voitto tahmean runkosarjan jälkeen. Pudotuspeleissä TPS sai vastaansa runkosarjan ylivoimaisesti voittaneen HPK:n. TPS taisteli leijonan lailla ja oli jo voittoa vaille välierissä, kun HPK aloitti otteluvoittojen ollessa Tepsille 1–3 ilmiömäisen nousun kohti välieriä.
HPK tasoitti ottelusarjan ja ratkaisevaa seitsemättä ottelua lähdettiin pelaamaan Rinkelinmäelle, Hämeenlinnaan. TPS:llä oli ottelussa oma etsikkoaikansa, mutta HPK oli päättänyt voittaa ottelun. TPS jäi jalkoihin numeroin 6–1 ja HPK jatkoi matkaansa pudotuspeleissä. TPS päätti kautensa kolmeen peräkkäiseen tappio-otteluun.
Turun Sanomien toimittaja Erkki Liesmäki kirjoitti TS:ssä 24.3.2003: ”Viime vuosina on TPS:n pukukopissa koettu monenlaisia kauden päättymisiä. Eilen TPS poistui jäältä päät painuksissa ja rantapallot jaloissa pyörien.” Pukukopissa oli ottelun jälkeen hiirenhiljaista. Kari Jalosen päävalmentajakausi TPS:ssä oli ohi.
2003-04
Kaudeksi 2003–04 TPS nimitti päävalmentajaksi Jukka Koivun ja apuvalmentajaksi Seppo Suoraniemen. Mikko Sokka oli valmennustiimin kolmas jäsen. Koivu siirtyi edustusjoukkueen vastuuvalmentajaksi TPS:n valmennuspäällikön tehtävistä.
Jason Elliot valitsi seurakseen EC Bad Nauheimin Saksassa. Tuomas ”Osku” Grönman lopetti jääkiekkouransa ja lähti yliopistoon opiskelemaan psykologiaa. Pasi Petriläinen lähti kahden TPS-kauden jälkeen Tapparaan. Sergei Jergovitch siirtyi pelaamaan Venäjälle. Mikael Holmqvist suuntasi Anaheimin mahtiankkoihin.
Lähtijöiden tilalle TPS hankki Rauman Lukosta puolustaja David Schneiderin ja Bluesista puolustaja Jiri Vykoukalin. Antti Hulkkonen siirtyi Tepsiin SaiPasta ja Antti Aalto palasi retkiltään takaisin TPS:n hyökkäykseen. Kuopiolaislähtöinen Jussi Timonen nousi TPS:n puolustukseen joukkueen A-nuorista. Mikko Eloranta saatiin myös vuodeksi takaisin.
Mika Alatalo loukkasi polvensa heinäkuussa ja oli sivussa pitkään. Vaikka kausi alkoi kuoppaisesti, ja lukuisat loukkaantumiset piinasivat joukkuetta, ei uusi päävalmentaja Jukka Koivu menettänyt yöuniaan. Turhaa se olisikin ollut, sillä ailahtelevaisen syksyn jälkeen TPS sai kuviot kohdalleen, sairastupa tyhjeni ja TPS voitti runkosarjan kaksi pistettä edellä toiseksi tullutta Oulun Kärppiä.
Kai Nurminen, Mikko Eloranta, Antti Aalto ja Ville Vahalahti olivat TPS:n parhaat pistemiehet runkosarjassa. Puolivälierissä TPS kohtasi kauden aikana hyvin tutuksi tulleen Espoon Bluesin. Joukkueet kohtasivat runkosarjassa kahdeksan kertaa ja pudotuspeleissä kohtaamisia tuli kuusi lisää. TPS voitti ottelusarjan voitoin 4–2 ja eteni välieriin HPK:ta vastaan.
HPK taipui suoraan kolmessa ottelussa, ja sitten olivat vuorossa finaalit kahden vuoden tauon jälkeen. Finaalivastustajaksi saatiin runkosarjan kakkonen, Oulun Kärpät. Ensimmäinen finaali pelattiin TPS:n kotikentällä. TPS meni ottelussa 1–0 johtoon Marco Tuokon maalilla. Kolmannessa erässä TPS alkoi kuitenkin passivoitua, ja ote ottelussa siirtyi Kärpille. Petr Tenkrat tasoitti ottelun ja Vladimir Machulda vei Kärpät johtoon vain muutama minuutti ennen ottelun loppua.
Oulun toiseen otteluun lähdettiin kotietu menetettynä. Oulussa Kärpät meni jo 2–0 johtoon, mutta Koivu vaihtoi maalivahdin ja se näyttikin tuovan toivotun tuloksen. TPS ehti 3–2 johtoon, kunnes Kärpät käänsi pelin uudelleen. Machulda teki ottelun toisen maalinsa ja toi Kärpät tasoihin. Voittomaalin Kärpille teki Brett Lievers.
Pitkäperjantaina TPS lähti kolmanteen otteluun veitsi kurkulla. Turkuhalli oli loppuunmyyty. Paineet eivät kuitenkaan kotijoukkueen otteissa näkyneet, vaan Kärpät lähti kotimatkalle 5–0 tappio niskassaan. Tepsin maaleista vastasivat Kai Nurminen, Antti Aalto kahdesti, Jani Kiviharju ja Kimmo Peltonen.
Neljäs finaaliottelu Oulussa meni jatkoajalle 0–0 tilanteessa. Jatkoaika ei kuitenkaan ehtinyt vanheta kuin neljännelle minuutilleen, kun Ari Wallin ampui kiekon Teemu Lassilan vartioimaan maaliin. Hopeiset mitalit eivät lämmittäneet tepsiläisiä.
2004-05
Jukka Koivun jatkokaudesta 2004–05 oli sovittu jo tammikuussa, joten valmennuskuvio ei muuttunut. Jussi Timonen lähti SaiPaan, Niko Mikkola ja Marko Kauppinen Mora IK:n riveihin. Kimmo Peltonen vaihtoi Tepsin HV 71:een, Mikko Rautee suuntasi Leksandiin ja Mikko Koivu NHL:n työsulun alettua Minnesotan farmijoukkue Houston Aerosin riveihin.
Mika Suoraniemen uudeksi seuraksi tuli Vaasan Sport. Jani Kiviharju lähti 11 TPS-kauden jälkeen testaamaan siipiensä kantavuutta Ranskaan HC Mulhouseen. Puolustukseen saatiin luotettavuutta Marko Kiprusoffin ja Kimmo Erosen palattua Auran rannoille.
Kiekkokiertolainen Jari Kauppila asettui kaupunkiin. Yhdysvaltalaisen Rob Valicevicin kanssa tehtiin vuoden mittainen sopimus, mutta se purettiin 10 ottelun jälkeen Valicevicin omasta aloitteesta. Omista junioreista liigaan nostettiin Markus Ojala, Jarmo Jokila, Lauri Korpikoski sekä Arttu Virtanen, joka oli tehnyt olemassaolonsa tiettäväksi edellisen kevään pudotuspeleissä 2+2 pisteellä.
NHL:n pelaajasopimuskuviot olivat umpisolmussa, eikä kauden alkamisesta rapakon takana ollut mitään takeita. Turkulaistaustaisia NHL-pelaajia siirtyi Ruotsiin pelaamaan runsain mitoin. NHL:n työsulun syyskuussa alkaessa tiedettiin, että Saku Koivu tulisi pelaamaan kasvattajaseurassaan. Rannevamma kuitenkin viivästytti kirkkaimman TPS-tähden luistelun kotiyleisönsä eteen vuodenvaihteeseen saakka. Kotimaisilla liigajäillä nähtiin paljon NHL-pelaajia, pääsääntöisesti kuitenkin suomalaisia.
SM-liigassa ottelut eivät enää voineet päättyä tasapeliin, vaan tasapelitilanteessa siirryttiin jatkoajalle. Mikäli jatkoaikakaan ei tuonut tulosta, siirryttiin rangaistuslaukauksiin. Kauden alussa TPS hävisi kuudesta ensimmäisestä pelistä viisi. Tappioista kolme tuli rankkarikisoissa, mutta niiden osalta kipsi saatiin putoamaan marraskuussa.
Tyler Bouck saapui täydentämään joukkuetta loppusyksystä. Joukkueen peli oli kohdallaan ajoittain pitkiäkin rupeamia, mutta sitten ote taas repsahti ja tappioita jouduttiin nielemään. Joulutauon alkaessa TPS oli sarjassa viidentenä.
30.12 Turussa pelattiin loppuunmyyty TPS – Blues –ottelu. Huikean lippumenekin syynä oli paluun kotiyleisönsä eteen tehnyt Saku Koivu. Omalla numerollaan 11 pelannut Koivu sai synnytettyä Turkuhalliin huikean tunnelman ja ehti pelata runkosarjassa 20 ottelua. Sitkeä rannevamma esti Koivua pystymästä aivan parhaimpaansa, mutta kotikaupungin supertähden paluu toi lisäpuhtia joukkueeseen.
Tammikuussa TPS:n riveihin saatiin toinenkin Montreal Canadiensin mies, puolustaja Craig Rivet. Rivet oli Saku Koivun monivuotinen kämppäkaveri vieraspelimatkoilta ja tarpeellinen lisä joukkueeseen. TPS:n lopullinen sijoitus runkosarjassa oli kuudes.
Puolivälierissä TPS sai vastaansa HPK:n, joka oli voittanut kaikki kauden keskinäiset kohtaamiset yhden maalin erolla. Hämeenlinnassa oli myös mielessä edellisen kevään välierät, missä Kerho joutui taipumaan TPS:n ylivoiman edessä.
Ensimmäinen kohtaaminen meni käsikirjoituksen mukaisesti: HPK voitti maalein 3–2. Toinen ottelu Turussa meni TPS:lle samoin numeroin ja ottelusarja oli tasatilanteessa. Parin päivän tauko otteluissa ei tehnyt TPS:lle hyvää ja Hämeenlinnassa HPK vei kolmannen ottelun selvin 4–1 numeroin. Turussa palattiin neljännessä ottelussa niukkoihin voittoihin, kun TPS tasoitti ottelusarjan 3–2 voitolla.
Hämeenlinnan seuraavassa ottelussa TPS kompastui virheisiinsä ja HPK oli taas maalin verran parempi. Otteluparin kuudes kohtaaminen oli taas Turussa ja TPS:llä oli selkä seinää vasten. HPK vei ottelun ja välieräpaikan puhtaasti 3–0 voitolla. Sakari Itälä kirjoitti ottelusta Turun Sanomissa 29.3.2005: ” Ratkaiseva ottelu oli eräänlainen läpileikkaus koko kauden Tepsistä. Näennäisestä hallinnasta huolimatta joukkueen tehot olivat kateissa. Hyvistäkään paikoista ei pystytty kiekkoa saamaan maaliin.”
LÄHTEET: Mäki Heikki & Toivola Eero. TPS-historiikki Parhaassa seurassa 80v (2002), Turun Sanomien verkkosivujen arkisto, Turkulainen/Teemu Nurmi 30.11.2002, Iltasanomat/Petri Seppä 11.2.2002 ja HC TPS Turku Oy:n verkkosivujen uutisarkisto ja TPS-kausikirjat.
