Seuraava kotiottelu
TPS - Ilves TI 21.11. 18:30 OSTA LIPUT
12.11.2017

Tepsiläisyys periytyy isältä pojalle: Patrik Virta ja Elmeri Eronen ovat ylpeitä lätkä-isistään

Gatorade Centerin jäällä on alkamassa vanhan ajan pihapeli: 2–2-ottelussa pelaavat isien valkoinen joukkue ja nuorten lupausten musta joukkue. Elmeri Eronen ja Patrik Virta haastavat isänsä Kimmo Erosen ja Tony Virran myös lämäritutka- sekä tarkkuuslaukauskisoissa.

TPS-lupaus Patrik Virran isä Tony Virta muistelee, että lätkä on ollut aina osana perhe-elämää. Olohuone oli ensimmäinen kiekkoareena.

– Turussa asuimme Portsassa. Patrik halusi olla maalissa, kun pelasimme olohuoneessa. Siinä pelattiin illat pitkät, Virta muistelee.

Myös Patrik Virta muistaa kotipelit.

– Valokuvista näkee, että minulla oli villasukat jalassa. Ne olivat luistimet, Patrik Virta naurahtaa.

Myöhemmin isä lähti perheineen jääkiekkoammattilaiseksi Amerikkaan, jossa nuori Patrik aloitti juniorijoukkueessa.

Tony Virta on ylpeä pojastaan, joka oli lapsena kuulemma yllättävän helppo kasvatettava.

– No… ihan tavallinen poika hän oli. Kovasti Patrik on touhunnut kaikkea. Hän on ollut aika omatoiminen ja on paljon saanut mennä. Hän meni paljon itsenäisesti treeneihin, kun ikää tuli, Tony Virta summaa.

Elmeri Eronen oppi alkeet Tanskassa

Kimmo Eronen muistelee, että Elmeri-poika oppi jääkiekon alkeet puolitoistavuotiaana, kun hän pelasi kiekkoa Tanskassa Herning IK:n riveissä kaudella 1996–1997. Kimmo Erosen mielikuvissa Elmeri on aina ollut helppo tapaus.

– Kyllä hän aika rauhallinen on. Jo pienenä hän halusi tehdä kaiken täydellisesti. Hän ei jättänyt mitään puolitiehen.

Tosin kasvattamisesta vastasi enemmän Erosen perheen äiti.

– Täytyy nostaa hattua äidille, kun itse pelasin lätkää paljon. Äiti on sen suurimman kasvatuksen tehnyt. Kyllä siinä jälkikin näkyy. Äiti on pitänyt hyvin kurissa ja nuhteessa pojan.

Joonalle kuva.jpg

Pelityyli periytyy – mutta vain osin

Gatorade Centerin isät vastaan pojat -turnaus on edennyt lämäritutkakisaan. Mittari näyttää parhaimmillaan 140 kilometrin tuntinopeuksia. Pojat jaksaisivat lämiä vaikka kuinka pitkään, mutta isien parhaat tulokset tulevat jo lämmittelyvaiheessa.

Isien ja poikien pelityylejä vertaillaan paljon. Patrik Virta pohtii olevansa aika tavalla isänsä poika.

– Me ollaan aika samantyylisiä pelaajia, aika ovelia. Iskä oli ehkä vähän voimakkaampi. Kyllä minulla aika paljon matkaa, että olisin yhtä hyvä kuin iskä, Patrik Virta sanoo suorasti.

Myös Elmeri Erosen puheissa on kunnioitus isäänsä kohtaan.

– Isä on enemmän puolustavampi pelaaja. Itse olen enemmän kiekollinen ja tykkään enemmän hyökätä. On samojakin asioita, kuten se, että molemmat olemme pienempikokoisia.

Isältä saa aina kysyä – neuvoja ei tuputeta 

Viimeinen rutistus jäällä alkaa. Maalin päälle on asetettu juomapullo, johon pitää osua. Lopulta toinen pojista saa laukaistua pullon korkealle ilmaan. Pojat voittivat kaikki kolme erää.

Isät ja pojat asettuvat valokuvaan ja kaikki hymyilevät leveästi. Isä-Eronen ja isä-Virta vakuuttavat yhdestä suusta, että jääkiekkoneuvoja ei tuputeta. Kysyttäessä kuitenkin aina vastataan.

– Siellä on joukkueessa kuitenkin valmentajat, jotka valmentavat. Ihan asiallisesti on mennyt mielestäni, Tony Virta toteaa.

– Henkisiä asioita jutellaan joskus. Vähemmän taktisia tai teknisiä asioita, Kimmo Eronen jatkaa.

Kysyn lopulta molemmilta pojilta heidän esikuvaansa. Ei liene yllätys, että molemmat vastaavat välittömästi kolmella kirjaimella i-s-ä.